Lehdistö on viime aikoina kovasti kirjoittanut uudesta saunarakennuksesta, joka on Suomen ensimmäinen FSC-sertifioitu rakennus. Julkisuudessa on hämmästelty, että vasta nyt on tällainen rakennus saatu Suomeen. Miksi näitä ei ole enemmän? Miksi kaikki puu ei voisi olla FSC-sertifioitua?
Suomessa lähes kaikki metsät on sertifioitu. Yleisesti on käytössä kahta sertifikaattia: FSC ja PEFC. Valtaosa Suomen sertifioiduista metsistä on PEFC-sertifioituja. Suomalaisen metsän mahdollinen sertifioimattomuus ei tarkoita, että puu olisi epäeettisesti kasvatettua: metsälaissa on suurinpiirtein samat vaatimukset kuin näissä sertifikaateissa. Metsät sertifioidaan siksi, että ulkomaalaiset ostajat pelkäävät sertifioimattoman puun olevan epäeettistä.
Vasta nyt, vuonna 2016, on Suomeen saatu ensimmäinen FSC-sertifioitu rakennus. Ja tästä pidetään melua mediassa! Rakentajia melkein syyllistetään siitä, että käyttävät muuta puuta. Kuitenkin Suomessa tällä hetkellä PEFC-sertifioitu puu on käytännöllisin vaihtoehto rakentamiselle, koska metsätkin ovat PEFC-sertifioituja. FSC-sertifioitua metsää on vähän ja siksi sen puuta on vaikea saada. Mikäli näiden lehtikirjoitusten jälkeen FSC-sertifioidun puun suosio kasvaa, sen hinta myös nousee. Ja sehän onkin perimmäinen tarkoitus tässä koko medianäkyvyydessä!
Miksi Suomessa ei ole enempää FSC-sertifioituja metsiä? Vastaus on yksinkertainen: monen yksityisen metsänomistajan on ollut viime vuosiin saakka mahdotonta saada omalle metsälleen FSC-sertifikaattia. Ryhmäsertifikaatteja saa vain suurilta metsäyhtiöiltä, joten oman paikkakunnan sahalle puunsa myyvä metsänomistaja jää ryhmäsertifikaatin ulkopuolelle. Oman sertifikaatin hankkiminen tarkoittaa yksityiselle metsänomistajalle taloudellista itsemurhaa. Lähes kaikki metsä on PEFC-sertifioitua, sillä tämän sertifikaatin saa metsänhoitoyhdistykseltä, jonka jäsenyys vielä pari vuotta sitten oli pakollista.
Älkää antako sertifikaattien hämätä. Kotimainen rakennuspuu on yleensä eettistä ja aina sertifioitua vaikka siinä ei FSC-merkintää olisikaan. Mutta poltetaankohan FSC-sertifioidussa saunassa vain FSC-sertifioitua puuta? Tavalliselle saunanlämmittäjälle suosittelen sertifioimatonta polttopuuta; vain metsät on sertifioitu ja polttopuuta saa muualtakin (esim. pihoista, tienvarsilta, puistoista).
Kehotan kaikkia metsänomistajia selvittämään oman metsän FSC-sertifioinnin hyödyt ja kustannukset ja sen perusteella päättämään, kannattaako vaihtaa sertifikaattia.
Lisäys 21.6.2016:
Tänään onkin uutisoitu, että FSC-sertifioidun saunan rakentamiseen on käytetty muutakin kuin suomalaista FSC-sertifioitua puuta. Osa puusta oli peräisin Venäjältä, mutta kuitenkin FSC-sertifioitua.
Julkisuudessa on esitetty, että kustannussyyt tai saatavuus olisi aiheuttanut suomalaisen puun korvaamisen venäläisellä. Onko FSC-sertifioitu puu niin kallista, ettei siitä ole varaa edes saunaa tehdä? Jos näin on, laitan sertifiointihakemuksen heti vetämään! Todennäköisempi selitys kuitenkin on suomalaisen FSC-sertifioidun puun huono saatavuus; FSC-sertifioitua puuta ei Suomessa yksinkertaisesti kasva niin paljon, että siitä saisi saunaa tehtyä.
FSC-sertioidun puun ideana on varmistaa puun alkuperä. Sertifikaatissa on maakohtaisia eroja, joten FSC-sertifikaatti Venäjällä ei ole sama kuin Suomessa. Itse sertifikaatin luotettavuuteen en halua ottaa kantaa; osa toimijoista on menettänyt FSC-sertifikaattinsa Venäjällä, mutta varmasti joka maan metsistä löytyy toimijoita, jotka eivät sertifikaattiaan ole ansainneet – auditoinnissa tämä tulee aikanaan ilmi. Mistä voidaan varmistaa, että juuri FSC-sertifioitu puu on löytänyt tiensä saunaan eikä esimerkiksi ole sahalla vaihtunut sertifioimattomaan? Suurin osa Venäjältä tulevasta puusta on kokonaan sertifioimatonta!