Lasnamäe on tunnettu pahamaineisena kaupunginosana. Harmikseni Lasnamäen ekosauna ei ole tämän kaupunginosan ytimessä, vaan sen rauhallisella länsireunalla. Reitti saunaan on hankala: mikään joukkoliikenneväline ei vie keskustasta suoraan ovelle vaan vaihto raitiovaunusta (tai tällä kertaa sitä korvaavasta bussista) on pysäkillä Majaka põik. Vaihto bussiin ja pois seuraavalla pysäkillä. Kannattaako näin lyhyttä matkaa edes ajaa bussilla vai kävelisikö ennemmin tämän matkan? Ajammekin bussilla pidemmän matkan lasnamäeläiseen ostoskeskukseen!
Ostoskeskuksesta ostammme saunajuomat ja venäläistä varsin eriskummallista saunasaippuaa. Sitten kävelemmme saunaan. On sunnuntai, joten asiakkaita on vähän. Lisäksi paikalliset asukkaat, joita varten sauna on rakennettu, ovat ortodokseja, jotka juuri tänään viettävät pääsiäistään. Muistakaapas, että Suomi on ainoa maa, jossa ortodoksit noudattavat gregoriaanista kalenteria. Saunassa on siis lisäksemme kaksi miestä emmekä heidän kanssaan joudu yhtä aikaa löylyyn.
Pitkulaisessa pukuhuoneessa on metalliset pukukaapit ja niiden välissä yksi iso penkki. Eteisessä on WC, käynti pesuhuoneeseen ja ulos terassille. Pesuhuone on kompakti, penkkejä on alle kymmenen. Sinkkivadit ovat pinossa sivupöydällä. Suihkuja on pari kolme ja lisäksi kylmävesiämpäri katossa. Saunoja on kaksi: aurusaun ja leilisaun. Aurua on paksulti, mutta leiliä jään kaipaamaan.
Löylysaunassa lauteet kiertävät Iki-kiuasta, joka on istutettu keskelle saunaa. Lauteet ovat kapeat, mutta eiköhän tännekin ainakin kymmenen miestä mahdu istumaan. Eri asia on pääsevätkö perimmäiset helposti muiden ohi pois. Löylykauha on paikalliseen tapaan puusta vuoltu, mutta suomalaisen yrityksen nimi siinä lukee. Löylykiulu on puinen päältä ja muovinen sisältä. Komposiitit ovat tulevaisuuden materiaaleja saunassakin.
Koska olemme kaksin saunassa, saamme laittaa löylyä vapaasti. Pienellä kauhalla laitetaan koko astiallinen löylyä. Kuumimmassa nurkassa polttaa. Muuten löylyä jää kaipaamaan. Ehdotan Aksulle, että otetaan metallinen pesuvati mukaan löylyvedeksi. Saunottaja on kuitenkin meiltä erikseen kieltänyt pesuvadin viennin löylyyn, sillä suomalaisilla on tapana lauteilla kastella vihtaansa pesuvadissa.
Terassi on pieni ja näkösuojana on metallinen ritilä. On penkki ja pöytä. Muutama ihminen mahtuisi vilvoittelemaan, mutta kaksin olemme. Terassilta avautuu näkymä niitylle, johon varmasti kohta jotain rakennetaan.
Tämä on kyllä sellainen sauna, ettei sitä yhden kokemuksen perusteella voi tuomita. Toisaalta mielestäni sauna ei ole niin kovin positiivinenkaan kokemus. Aksu pitää saunasta, mutta se nyt ei laadusta kerro paljonkaan. Ehkä tulemme toistekin – vaikka sitten, kun kahvila ja parturi ovat jo aloittaneet toimintansa.
Sauna-aika kertamaksulla on 2,5 tuntia. Nyt on aika lähteä syömään Šeš-Bešiin ja sitten kohti Suomea.