Tallinnassa on nykyisin kuusi yleistä saunaa, joista puolet on tällä vuosituhannella avautuneita. Neuvostoajalta peräisin olevia saunoja ei ole Tallinnassa yhtään toiminnassa. Kaksi saunoista on Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajalta ja yksi peräti siltä ajalta, kun oltiin saman tsaarin alaisuudessa.
Lähimpänä keskustaa on Rauan sauna. Sauna kotisivuillaan ilmoittaa toimineensa jo vuodesta 1936. Oikea vuosi on kuitenkin 1937. Ystäväni Löylymies on pyynnöstäni saunaan toimittanut oikeat tiedot, mutta kotisivuja ei ole korjattu.
Marssimme saunaan. Tiskillä toivotan hyvää syntymäpäivää, mutta rouva hämmästelee ja sanoo, etteihän se tänään ole. Annan hänelle paperille präntätyt lehti-ilmoitukset. Hän puolestaan näyttää paperia, että ensi lauantaina juhlitaan.
Liput ostetaan, mutta rouva haluaisi tarjota meille yksityissaunaa. Mutta onkohan nyt kyseessä vuoden 1937 yksityissauna vai 1960-luvun lisärakennuksessa toimiva yksityissauna? Sanon selvästi, että me tulimme yleiseen saunaan.
Saamme liput ja menemme saunaosastolle. Saunassa on rauhallista; miehiä on yhtäaikaisesti kymmenkunta. Tällaista on lauantain ruuhka-aikana naapurimaamme pääkaupungin yleisessä saunassa. Olisiko vain kannattanut säilyttää alkuperäinen kunnon kiuas eikä tuoda näitä leivänpaahtimia?
Lämmittelemme saunassa. Sisään tulee miehiä, jotka venäjäksi kysyvät, haittaako meitä suomalaisia löyly. No ei haittaa, anna tulla vain! Eihän sieltä mitään tule… Nyt kun on päästy jutun alkuun, alan kertoa saunan syntymäpäivästä. Ensi lauantainahan se on, sanovat miehet. Pukuhuoneessa annan heille paperit käteen ja he uskovat.
Menemme höyrysaunaan. Siellä pitää verhoutua pyyhkeeseen, sillä se on sekasauna. Yksi nainen istuu siellä, mutta lähtee heti karkuun meidän tultuamme. Vähän aikaa istumme ja palaamme oikeaan saunaan. Tulipa taas käytyä höyryssäkin.
Lauantai, iltapäivä ja viikon suosituin aika. Sauna on vajaakäytöllä. Mutta pakko lähteä pois, sillä seitsemän euron lipulla ei saa kuin kaksi tuntia saunoa. Peseydymme, pakkaamme tavarat ja lähdemme. Aulan kahvilassa istuu kaksi naista; toinen on saunan lipunmyyjä ja toinen kahvilan myyjä.
Te kaikki tiedätte, kuinka olen georgialaisen ruoan ystävä. Tallinnassa on useitakin georgialaisia ja kaukasialaisia ravintoloita, mutta yksi niistä on suosikkini. Se on Argo ja se sijaitsee aivan Kristiinen Prisman vieressä (osoite Tulika 33 C). Ajamme Argoon, syömme siellä maittavan hatšapurin ja lampaanlihašašlikin. Ostan mukaani paketin georgialaista teetä. Tämä ravintola on yksi harvoista paikoista, josta sitä enää varmasti saa.
Palaamme keskustaan trollikalla. Trollikan ikkunasta näen kadun varressa ison Rauan saunan mainoksen: sauna löylyttänyt jo vuodesta 1936! Tästä disinformaatiosta ei päästä ikinä eroon.
Rauan sauna, osoite Raua tänav 23 Tallinn, avattu torstaina 18.3.1937. Kahdeksankymmenvuotispäivää juhlitaan saunassa lauantaina 25.3.2017.
