Olettekos kuulleet Hagerin saunasta? Tai oletteko kuulleet koko Hagerista? Hageri on Kohilan kunnassa oleva pikkukylä. Asukkaita on alle kaksi sataa. Ja siellä on yleinen sauna!
Ensin junalla Tallinnasta junalla Kohilaan. Matka kestää 42 minuuttia. Kohilan asemalta on Hagerin saunaan vielä viisi kilometriä. Kävelen ensin lähikauppaan ostamaan juomaa. Kuvittelen ottavani kaupan luota taksin. Mutta eihän Kohilassa mitään takseja ole! Bussikin meni heti junan lähdettyä. Se ei olisi pysähtynyt saunan luona.
Siis liftaamaan. Odotan ensin pysäkillä. Autoja tulee ja menee. Kaikki kääntyvät pian sivukadulle. Kävelen eteenpäin pari sataa metriä. Tämän jälkeen ei enää risteyksiä ole, vaan kaikki autot ajavat Hageriin. Alle 10 minuutin odotuksen jälkeen kaksi vanhaa miestä ottavat minut kyytiinsä.
– Onkohan Hagerin sauna auki?
– Pitäisi olla. Kyllä mekin siellä välillä käymme, kerran vuodessa.
– Onko hyvä sauna?
– On kyllä. Mutta millä meinaat tulla takaisin?
– En tiedä. Minä vain haluan saunaan!
– Mene naisten puolelle, sieltä kyllä saat kyytiä…
Tässä sauna jo onkin. On siellä autoja pihassa. Kävelen mutaista pihaa pitkin kohti saunaa. Sauna on neuvostoliittolainen maaseudun tyyppisauna. Se on tehty kivestä, mutta näyttää puurakennukselta. Ilmeisesti remontissa ruma kiviseinä on vuorattu laudoituksella, joka paremmin sopii luontoon.
Sisäänkäynti on päädystä. Sen edessä on iso terassi. Siellä istuu iso musta koira ja harvahampainen mies kävelykeppinsä kanssa. Koiralla ei ole keppiä. He katselevat minua ja mies aloittaa keskustelun.
Mistä kaukaa olet tullut? Oletko ensimmäistä kertaa täällä? Mistä tiesit tänne tulla? Kysymyksiä alkaa tulvia. Maksan miehelle pääsymaksun 3 euroa ja siirryn saunaan. Päädystä ensin eteiseen, jossa on lipunmyyjän pöytä. Toisesta ovesta naisten puolelle ja toisesta ovesta miesten puolelle. Pukuhuone on muutaman neliön koppi. Tavaroille on lokerot, siis kaapit ilman ovia. Yksi mies siellä istuu. Koitan saada juttua aikaan huonolla viron kielen taidollani, mutta ei se oikein onnistu. Seinällä korkealla on hylly, joka on täynnä tyhjiä kalja- ja viinapulloja. Ja taitaa joukossa olla jokunen täysinäinenkin.
Hörppäys vettä. Hattu päähän ja saunaan. Pukuhuoneen jälkeen tulee pieni eteinen, josta suoraan käydään pesuhuoneeseen ja oikealle vessaan. Pesuhuone on kompakti. Penkkejä on pari kappaletta, vesihanoja yksi ja suihku lisäksi. Huuhtaisen itseni suihkussa ja otan vanerilevyn istuinaluseksi. Löylyhuoneen ovi – kuten kaikki ovet – on varmasti paikallisen puusepän kyhäämä. Se on tehty juuri sillä perinteisellä tyylillä, jolla kaikki ovet satojen vuosien ajan tehtiin.
Löylyhuoneessa iso kiuas odottaa. Kiuas on varmaan metallia, mutta se on tiilimuurauksella erotettu saunojista. Näin ei ehkä kukaan polta siinä itseään. Nousen portaat lavolle. Tänne mahtuu vihtomaan viisikin miestä, mutta meitä hoikkia suomalaisia mahtuisi istumaan kymmenkunta. Miehiä ei lauteilla nyt ole lisäkseni kuin yksi. Hän laittaa kauhalla pesuvadista vettä kiville. Kivet eivät ole luukun takana piilossa; kiuas on jatkuvalämmitteinen.
Vihtomisen ääni kuuluu. Ei minulla ole vihtaa; keskustorilla ei ollut, Kohilan kaupassa ei ollut… Nyt ei oikein ole vihtakausi. Eikä ole toisellakaan saunojalla vihtaa. Vihdan mäiske kuuluu naisten puolelta. Toki maaseudun saunassa pitää olla erikseen naisten ja miesten osasto. Eihän siitä mitään tulisi, että eri päivinä pitäisi saunoa.
Tauolle ja ulos. Terassilla kaksi istuu kaksi miestä kaljaa juoden ja venättä puhuen. Eivät he ole paikallisia, vaan ovat tulleet tähän saunaan Tallinnasta saakka! Pihassa kävelee kana ja hanhi. Miehet alkavat kehua saunaa. Täällä saa olla luonnon rauhassa, ei ole kaupungin hälinää. Ja saa juoda kaljaa. Grillikin on, jos tekee mieli grillata. Saunassa ei kuitenkaan ole makkaroita tai saslikkeja myytävänä eikä edes vettä.
Toisella vilvoittelukerralla otan kamerani ja pari kuvaa saunasta. Kanoja näkyy ojan penkalla useampiakin. En voi laskea, kun ovat siellä kivien ja puiden takana piilossa. Saunaisäntä tulee juttelemaan. Hän ihmettelee samaa kuin autossa tapaamani miehet: millä meinaan päästä takaisin. En todellakaan tiedä. Luotin vähän siihen, että täällä joku ottaisi kyytiin.
Mies alkaa esitellä paikkaa. Vieressä on omakotitalo, jossa hän asuu. Seuranaan hänellä on koira, kissa, yksi hanhi ja kanoja. Hän ei tiedä kanojen lukumäärää. Sauna on ollut ennen joko sovhoosin tai kolhoosin sauna, ja koska hän asui vieressä, sitä tarjottiin hänelle. Siitä lähtien kun hän otti saunan hoitaakseen, on se ollut auki joka ikinen lauantai. On kunnia-asia pitää sauna auki. Ja kuka sellaiseen saunaan osaisi tullakaan, joka vain joka toinen lauantai olisi auki?
Mies lähtee laittamaan puita pesään. Menen seuraksi. Hän kävelee keppinsä kanssa toisessa päädyssä olevaa ovea kohden. Yht’äkkiä jostain juoksee kissa ja menee edellä lämmittäjän tilaan. Kissalla on täällä raapimispuu ja oma pesänsä. Mies avaa luukut ja laittaa isoja puita sekä naisten että miesten puolen kiukaisiin. Digitaalinen lämpömittari kertoo, että miesten puolella on 105 astetta lämmintä. Kepin kanssa hän hakee liiteristä isoja puita. Apu ei kelpaa.
Kyselen saunaisännältä vielä hieman alueesta ja saunoista. Hän kertoo mielipiteensä Kohilan saunasta: ”Siellä ei saa juoda kaljaa eikä viinaa. Täällä minä en ole kieltänyt, täällä saa juoda…” Ai Kohilan sauna on sellainen. Hyvä tietää. Tosin vettä ottaisin muutenkin mukaani.
Venäläisille miehille kerron saunaharrastuksestani. Kerron pitäväni blogia ja tästäkin kirjoittavani. He antavat ohjeen: Muista kirjoittaa, että täällä on aina lämmintä 125 astetta. Täällä on hyvä löyly!
En jää peseytymään, sillä toinen sauna kutsuu. Puen vaatteet ja lähden maantielle vartoomaan. En jää aivan saunan eteen liftaamaan, etteivät minua katselisi terassilta. Kävelen eteenpäin 50 metriä. Mikäs tuolla metsikössä näkyy? Kivi ja muistolaatta. Hagerin miehet antoivat Viron presidentille Kontstantin Pätsille… Auto tulee. Juoksen takaisin tielle. Nuori kaunis nainen ottaa minut kyytiinsä ja vie suoraan Kohilan kaupan ovelle. Katson kelloani: Olin lähtenyt Hagerin saunasta yhdeksän minuuttia aikaisemmin. Nopeaa kyytiä.