Helsinki

Kylpylä Kiven historia ja historiikki

Kylpylä Kivi mainosti olevansa Suomen suurin yleinen sauna. Kylpylä Kivi sijaitsi Helsingissä Aleksis Kiven kadulla. Rakennus vieläkin on olemassa, mutta sauna siitä on purettu. Sain käsiini Pekka Toivosen viime vuonna tästä saunasta kirjoittaman historiikin nimeltä Asunto-osakeyhtiö Kivi 26, Kylpylä Kivi. Kirjassa on merkittynä painopaikka, mutta ei julkaisijaa, kustantajaa tai ISBN-numeroa. Vihkosessa sivuja on 20.

Historiikki kertoo enemmän taloyhtiöstä kuin saunasta. Ensin kerrotaan tiiviisti taloyhtiön alkuvaiheet. Sitten edetään saunan rakentamiseen, sen syihin ja seurauksiin. Helppoa ei sauna-ala 1930-luvulla ollut. Kulta-aika tuli vasta sodan jälkeen eikä se kestänyt kauan. Itse saunarakennusta ei kuvailla mitenkään. Pohjapiirros on lopussa. Saunan teknisistä ominaisuuksista kerrotaan kulutus: halkoja kului kolme kuutiometriä päivässä ja 1960-luvulla 19 kuutiometriä viikossa. Arvoitukseksi jäi, oliko nyt kyse pinokuutiometreistä vai kiintokuutiometreistä.

Saunan kulutuksesta kerrotaan enemmän entisajan yhteiskunnan infrastruktuurin kuvauksessa: koksia (kuivatislattua kivihiiltä) kului saunarakennuksen lämmittämiseen 200 tonnia vuodessa. Rakennuksessa oli saunan lisäksi kyllä muitakin lämmitettäviä tiloja. Itse asuinrakennuksen lämmittämiseen kului vuodessa vain 50 tonnia koksia, joten tästä voisi päätellä, että koksilla lämmitettiin suihkuvesi. Sotien jälkeisen kulta-ajan ruuhkaisimpina päivinä suihkuvesi pääsi loppumaan. Muusta yhteiskunnan infrastruktuurin muutoksesta kerrotaan sähköjärjestelmän, kaasuputkien, kaukolämmön ja radioantennien osalta.

Saunakulttuurista ei historiikissa kovasti kerrota. Saunajuomat jäävät kokonaan arvoitukseksi. Poliisi kävi joskus saunalla ja joskus oli palkattuna järjestyksenvalvoja. Ainakin alkuaikoina saunassa myös kuhnittiin. Jos et tiedä, mitä kuhniminen tarkoittaa, niin tutustuppa mieheen nimeltä Louis Kuhne. Nykyisin lait ja määräykset rajoittavat kuhnimista; sitä saa harjoittaa vain kylpylöissä, joissa toiminnasta vastaa oikea lääkäri.

Historiikki on siis suppea ja keskittyy saunan kuvaamiseen taloyhtiön näkövinkkelistä. Lähteitä ei ole mainittu, mutta voin uskoa taloyhtiön pöytäkirjojen olleen pääasiallisina lähteinä. Tämä yksipuolinen tarkastelu ei silti tee historiikista huonoa. Mistään muusta yleisestä saunasta ei käsittääkseni näin hienoa historiikkia ole tehty! Ylipäätään yleisistä saunoista on tehty valitettavan vähän historiikkeja. Kimmo on vihjaillut, että Arlan saunasta tällainen tarvittaisiin. Itse kurottelen tähtiin ja odottelen Helsingin yleisten saunojen yleisen historiikin valmistumista…

Mistä tämän mainion teoksen saa hankittua? Ei hajuakaan, mutta sauna Arlassa voit sitä lukea! Pyydä kassalta, jos ei pukuhuoneessa ole.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.