Lentvaris on taajama lähellä Vilnaa. Kaupungin kautta kulkevat sähköjunat tunnettain Vilnasta Kaunasiin, joten kaupungin saavutettavuus on hyvä.
Rautatieasemalla on Maxima-kauppa, josta paikalliset miehet ostavat pieniä pulloja vihreää juomaa (eikä ole Tarhun). En mene kauppaan, sillä etsin paikkaa, josta saisin aamun ensimmäisen kupillisen kahvia. Viereisellä torilla myydään vihanneksia ja vaatteita, mutta kahvilaa ei ole. Toria vastapäätä on epämääräinen talo, jossa lukee Cebureki. Tuo saattaisi olla kahvila, mutta en uskalla mennä. Saunassakin on kahvila ja matka on todella lyhyt.
Saunan edessä aukiolla on polttopuutori. Monella kärryllä on kuorma koivuklapia. Ihmiset katselevat, kun kävelen kohti saunaa. Onkohan sauna edes auki, näyttää nimittäin autiolta. Rakennus on pilkkopimeä. Seinässä kyllä lukee pirtis, mutta ovella ei ole mitään kylttiä eikä aukioloaikaa.
Nykäisen oven auki. Ei ollut lukossa! Saavun pieneen eteiseen, jossa on kolme ovea. Avaan yhden ja astun aulaan. Ketään ei näy missään. Avoimen oven takana on töissä parturi. Kysyn venäjän kielellä saunaa. Nainen neuvoo kävelemään eteenpäin.
Avaan oven, jonka luona ei ole mitään kylttiä tai tekstiä. Pääsen saunan kahvilaan. Yksi mies pukee paitaansa puisen pirttipöydän ääressä. Nuori nainen seisoo tiskin takana. Tilaan kahvin. Kahviin on tarjolla sokeria, mutta maitoa ei ole. Saan kahvini liettualaiseen tyyliin porot kuumaan veteen sekoitettuna. Yritän ostaa myös vettä, mutta sitä ei tässä saunassa myydä. Ostan sitten litran tomaattimehua saunajuomaksi. Olisi sittenkin pitänyt ostaa juomat Maximasta!
Astun pukuhuoneeseen. Kaappeja on noin 20 ja penkkejä yhtä monelle istujalle. Aika ahdasta. Kaapit ovat punaisia ja maali selvästi on klassista Neuvostoliiton maalia. Pesuhuoneessa on kivisiä penkkejä, muovisia pesuvateja ja kolme suihkua. Näitä suihkuja ei ole erotettu toisistaan lasiseinillä vaan ne ovat vain vierekkäin yhdellä seinällä. Jokaisen suihkun alla on kuormalavaa muistuttava puukehikko.
Saunassa suoraan oven edessä on iso kiuas. Kivet ovat matalalla ja näkyvissä. Tuli palaa koko ajan. Lauteet ovat vasemmalla. Lauteilla on neljä porrasta. Leveyttä on kolme metriä, joten kyllä tähän vihtomaan mahtuu.
Pesuhuoneesta vie ovi myös eteiseen, josta pääsee ulos takapihalle. Eteisessä on pino halkoja. Toisella seinällä on luukku, josta puita lisätään kiukaaseen ja kaksi lämpömittaria. Toinen mittari näyttää 300 astetta Celsiusta ja toinen sataa. Myöhemmin selviää, että oikeanpuoleinen mittari (”Сделано в России”) näyttää saunan ilman lämpötilaa ja vasemmanpuoleinen kiukaan metallin lämpötilaa.
Piha on aidattu korkealla aidalla. Ulkona saa siis olla vapaasti alasti eikä se häiritse ketään. Liettualaisilla ei ole tapana verhoutua pyyhkeeseen vilvoitellessaan. Käynti ulos on pesuhuoneesta, joten kenellä siellä olisikaan pyyhettä mukanaan.
Heti oven jälkeen ulkona on kaksi pitkää penkkiä. Ne on tehty halkaistuista puunrungoista ja ovat sen verran raskaat, ettei ihan kevyt saunoja saa niitä heilahtamaan penkille istuutuessaan. Miehiä mahtuu istumaan melkein kymmenen. Toisella puolella pihaa on liiteri, jossa lämmittäjä työskentelee.
Keskustelua käydään yleisistä saunoista. Kerron kerääväni saunoja ja kyselen miehiltä tietoja. Tässä lähellä pitäisi olla toinenkin sauna. Kukaan ei tiedä tarkkaa sijaintia. Lämmittäjä tietää. Hän on liiterissä tekemässä työtään. Lämmittäjän työ keskeytetään ja hänet huudetaan juttelemaan. Hän kertoo minulle, missä lähellä on toinen yleinen sauna. Ei hänkään osoitetta tiedä, mutta saan hyvät ajo-ohjeet. Tässä saunassa saan hyvät tiedot entisistä ja nykyisistä Liettuan yleisistä saunoista. Ja lämmittäjä osallistuu kilpailevien saunojen listaamiseen!
Saunan pihalla kasvaa myös puu, josta lämmittäjä käy poimimassa hedelmiä. Kun hedelmä putoaa sankoon, kuuluu ”plops”. Luulen ensin puun olevan omenapuu, mutta sitten haen silmälasini. Hedelmät ovat pieniä ja punaisia vaikka niistä ”plops” kuuluukin. Pitää kysyä. Puu on orjanruusu, joka Liettuassa kasvaa korkeana puumaisena kasvina.
Takaisin löylyyn. Keskustelemme niistä saunoista, joissa olen vieraillut. Yhden saunojan mielestä Kaunasin yleiset saunat ovat huonoja, sillä kivet ovat piilossa luukun takana. Hänelle ilmeisesti ei ole selvinnyt kerta- ja jatkuvalämmitteisen kiukaan ero.
Kyselen, miten on näin paljon ihmisiä vaikka on sunnuntai eikä kello ole vielä yhtätoistakaan. Sunnuntai on paras saunapäivä, minulle sanotaan. Sitten toinen mies jatkaa: ”Eihän täällä nyt ole paljon ihmisiä. Tulisit talvella, silloin on paljon!”
Lähden jatkamaan matkaani Vilnaan. Pukeudun tietenkin pukuhuoneessa. Lattialla ei ole vettä, niin kuin tavallisesti. Täällä taisi olla jopa viemäröinti! Ilma sen sijaan on kostea. Ilmastointia ei ole rakennettu. Puen vaatteeni päälleni, mutta saunatossut vaihdan valkovenäläisiin ulkojalkineisiini vasta baarin puolella. Ei ole näitä pukuhuoneita tehty pukeutumiseen!
Missään saunassa ei näy aukioloaikoja enkä niitä ole huomannut kysyä. Sen mukaan mitä Internetistä olen lukenut, on tämä ainoa tietämäni sauna, joka avaa ovensa aamulla kello seitsemän. Ja näin siis sekä lauantaina että sunnuntaina. Perjantaina on naisten päivä, silloin sauna aukeaa ehkä myöhemmin.