Riga

Riika, Alpars (Maskavas iela)

Olin kahtena edellisenä päivänä kysellyt, mihin saunaan seuraavaksi menisin. Sain suosituksen mennä Maskavas iela -kadun Alpars-saunaan. Sen on oltava perjantaina avoinna miehille, sanoivat saunojat edellisinä päivinä. Tässä saunassahan olin käynyt jo tiistaina, mutta silloin minua ei päästetty sisälle, sillä oli naisten päivä.

Läksin siis jälleen kerran raitiovaunupysäkille, jolla pysähtyisi numero 7. Sillä ajoin melkein päätepysäkille saakka. Astun vaunusta ylös, käyn kaupassa ja jatkan jo tuttuun saunaan. Lipunmyyjä ei ole sama nainen kuin tiistaina. Nainen ottaa pääsymaksun ja pyytää arvotavaroita tiskin taakse. Pukukaapeissa kun ei ole lukkoja. Kun kännykät ja lompakko on annettu, kutsuu nainen saunaosastoa hoitavan miehen paikalle. Minä kun olen ensimmäistä kertaa vierailemassa, pitää minulle sauna esitellä.

Miehellä ei paljon ole kerrottavaa. Hän pyytää minua jättämään arvokkaan kelloni tiskille säilytettäväksi. Sanon, että kelloni on venäläinen eikä sitä kukaan halua. Mies ei väitä vastaan. Hän kertoo, että on pukuhuone ja pesuhuone ja… ei hän osaa mitään kertoa. Kyllähän hän varmasti ymmärtää, ettei venäjää puhuva ihminen voi olla ensimmäistä kertaa saunomassa!

Riisun vaatteeni ja astun pesuhuoneeseen. Huone on korkea ja iso. Ulkoseinällä on isot lasitiilistä muuratut ikkunat. Lasitiilen läpi ei näy, mutta valoa tulee. Pesuhuone on tavattoman valoisa. Suihkulle on varattu kunnolla tilaa, samoin peseytymiseen penkeillä. Kylmävesiallas on iso, varmaan neljä neliömetriä.

Astun löylyhuoneeseen enkä alkuun näe kiuasta missään. Kas kiuas on muurattu ja luulin sitä aluksi seinäksi. Lavolle nousevat portaat heti ovesta oikealle. Nousen portaat pienelle lavolle. Siellä yksinäinen laude on seinän vierellä. Vasemmalle kun kääntyy, niin pari kolme porrasta nousee vielä seuraavalle lavolle. Täällä kyllä on tilaa! Sielläkin on penkki seinän vierellä oikealla. Vasemman puoleisella seinällä on vielä korkeat porrasmaiset lauteet. Ylin laude on varmaankin kolmen metrin korkeudessa kiukaan ollessa neljä metriä korkea. Täällä on korkein ikinä näkemäni kiuas.

Saunaan tulee muitakin ihmisiä. Nautimme siinä saunan kiukaan lämmöstä. Välillä on hyvä vilvoitella kylmässä vedessä. Kun olen kaksin saunassa vanhan miehen kanssa, rohkaisen mieleni ja tiedustelen, miksi tässä saunassa ei lyödä löylyä. Miten niin? Tottakai saunassa löylyä laitetaan! Kerron, etten ole kenenkään nähnyt löylyä laittavan. Pyydän miestä näyttämään, sillä minulla ei laseja ole päässä. Mies avaa luukun ja ottaa mukin, jolla laittaa muutaman kerran vettä kiville ylös kiukaaseen. Vieressä on kasari, ja mies sanoo, että sillä myös voi löylyä laittaa. Kiitän, ja astumme ylös löylyttemelään.

Myöhemmin huomaan olevani yksin saunassa. Päätän ottaa kunnon löylyt. Avaan luukun varoen polttamasta itseäni. Laitan useita kauhallisia löylyä. Saunaan tulee toinen mies. Kysyn häneltä, vieläkö löylyä pitää laittaa. ”EI!” hän huudahtaa! Nousemme ylös nauttimaan löylystä. Olisin kyllä vielä kovempia löylyjä kaivannut.

Olen jo poistumassa saunasta, kun huomaan, että puku- ja pesuhuoneiden välissä olevasta eteisestä olisi ollut pääsy ulos. Heti ulko-oven jälkeen tullaan hirsimökkiin, joka on rakennettu vilvoittelua varten. Rakennelma kuitenkin oli tyhjänä, sillä kaikki miehet olivat menneet ulkoilmaan terassille vilvoittelemaan.

Kokonaisuutena aivan loistava sauna. Suosittelen vierailemaan!

Seuraavana aamuna lähdin takaisin kohti koti-Suomea. Olin valinnut matkalleni huonot päivät: lauantaina kaikki saunat ovat auki, joten silloin ei kannata lähteä kohti Suomea. Ennen bussin lähtöä ehdin kuitenkin syömään linja-autoaseman hienossa neuvostotyylisessä ruokalassa.

Pirts Alpars, Maskavas iela

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.