St.Petersburg

Pavlovin pirtit

Viimeinen päivä Pietarissa. Tai oikeastaan tämä on hieman vajaa päivä. Mutta saunaan on päästävä! Sovin tapaamisen Oton ja Hilman kanssa metron sisäänkäynnille. Menen sitten odottamaan heitä laiturille. Ei mennyt ihan putkeen… Koska mukanani ovat kaikki matkatavarani, joudun kulkemaan jälleen turvatarkastuksen kautta metroon.

Kävellään kadun tätä puolta, niin saadaan paremmin kuvia, ehdotan. Hyvä ajatus. Tällä puolella ei ole yhtään kauppaa, josta saisi vettä. Tai on yksi. Sen nimi on 24. Valomainos sanoo sen olevan auki. Kynällä on kirjoitettu lappu jossa lukee мы открылись. Ovi ei vaan aukea vaikka sitä kuinka vedän. Kävelemme vielä vähän kauppaa etsien mutta emme löydä. Kai siellä saunassa vettä myydään?

Tässä punatiilisessä rakennuksessa on sauna. Tiedän sen. Missään ei kai mitään lue? Kävelemme portista sisään. Ennen oli kyllä sisäänkäynti kadulta… Seinällä on pieni kyltti, joka kertoo, että täällä toimii Павловские бани. Sisäpihan rakennuksessa nimi lukee isolla, mutta ei se sauna siinä rakennuksessa ole. Nimensä sauna on saanut perustajansa Egor Pavlovitsh Pavlovin mukaan.

Sisäpihalla on kuitenkin ovi, josta astumme sisään. Naiset alakertaan, miehet yläkertaan. Ylhäällä meitä vastassa on saunaniekka. Hän perii pääsymaksun 400 ruplaa. Vettäkin on, puolen litran pulloja. Yksi pullo maksaa 50 ruplaa. Kovin pitkään ei tarvitse miettiä, mitä vettä joisi, sillä vain yhtä sorttia on myynnissä.

Valitsemme kaapit. Ne ovat metallisia kaksoiskaappeja. Kaapin alta vedetään penkki kaapin eteen. Lukkoa ei ole. Tavarat kaappiin ja menoksi. Myöhemmin kuulen, kuinka uudet asiakkaat huutavat saunaniekalle kaappinsa numeron. Olisiko meidänkin pitänyt?

Pesuhuone näyttää uudelta, ja niinhän se onkin. Koko rakennus on kauttaaltaan remontoitu muutamia vuosia sitten. Penkit ovat jo tutuksi tullutta muovia. Jotakin outoa täällä on. Aivan, suihkuissa on suuttimet! Yhdessä suihkussa suutin on irrotettu ja laitettu saippuakoriin. Mikähän idea siinä on ollut? Ja kohta huomaan, että näin on tehty toisessakin suihkussa.

Vihta veteen. Se on jo niin kostea edellisten päivien jäljiltä, ettei sitä pitkään tarvitse liottaa. Ja hyvässä kunnossa vielä.

Löylyhuone on tilava. Korkeutta on taas päälle kolme metriä. Lavolla on neljä penkkiä, joissa jokaisessa mahtuu kaksi miestä vihtomaan rinnakkain. Jos halutaan istua ilman vihtoja, on istumapaikkoja varmaan 16 miehelle. Ja lisäksi keskellä lavoa on erillinen korkea lava. Voin arvata tämän käyttötarkoituksen: yksi mies menee siihen makamaan ja toinen hakkaa häntä tammenoksilla. Tai eihän täällä tammella aina hakata, havupuut ovat melkein yhtä suosittuja.

Kiukaan kokoa ei tässä saunassa voi arvioida. Kiuas on seinän sisällä piilossa, näemme vain luukun. Luukku on korkealla ja kiville saa vettä laitettua isolla kauhalla.

Kylmävesiallas on ympyriäinen tynnyri. Se on täynnä vettä. Ken sinne menee, saa aikaan vedenpaisumuksen pesuhuoneessa. Vesi valuu Niagaran putousten lailla tasaisesti kaikilta reunoilta. Kylmävesialtaaseen ei saa mennä suoraan saunasta, vaan välissä pitää käydä suihkussa. Jos suuttimeton suihku ei kelpaa, on aina katossa valmiina kylmävesisaavi. Se laskettakoon suihkuksi. Otto ei taida muuta suihkua käyttääkään.

Kello tulee 12. Se on ehkä aikaista sunnuntaina Venäjällä. Saunassa on nimittäin varsin hiljaista. Pukuhuoneessa telkkari pauhaa ohjelmaa, jossa muistellaan Neuvostoliittoa. Mihin tämä maailma oikein on mennyt? Eikö voitaisi jo Neuvostoliitto unohtaa ja näyttää vaikka Sherlock Holmesia?

Löylyyn. Vihta on vielä hyvässä kunnossa ja kohta pitää lähteä Suomeen. Eikö tätä saisi hakattua loppuun? Yritetään. Ei onnistu. Jätän vihdan pesuhuoneen roska-astian päälle odottamaan mahdollista uusiokäyttäjää. Lähden itse pesulle ja pukeutumaan. On aika lähteä etsimään lounasta.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.