Yleisradio uutisoi kuukausi sitten, ettei Raaseporin kaupunki saanut vuodelta 1919 peräisin olevasta Tammisaaressa sijaitsevasta Gamla bastun -nimisestä rakennuksesta yhtään ostotarjousta. Tarjousaikaa on pidennetty syyskuuhun.
Myyntiesite löytyy kaupungin sivuilta. Esitteen mukaan tontilla sijaitsee kaksi erillistä saunaa:
Gamla Bastun: 1919 rakennettu ainutlaatuinen peltikattoinen kivirakennus, joka on aiemmin ollut yleinen sauna, kerhotila ja ateljee. Nya bastun: 1969 rakennettu peltikattoinen puurakennus, joka on aiemmin ollut yleinen sauna.
Onkohan tuo Ekenäs Badinrättning oikeasti vuodelta 1919? Museonjohtaja kertoo Yleisradion ruotsinkielisessä artikkelissa, että saunan olisi suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Höijer kuoli vuonna 1910. Olisiko sauna tosiaan rakennettu 9 vuotta vanhojen piirustusten mukaan? Museonjohtaja kertookin, että sauna olisi rakennettu vuonna 1903.
Totuuden selvittäminen otti oman aikansa. Rakennuspiirustuksia tai -lupia en jaksanut kaivella. Kiinteistörekisterinumero riitti tässä. Västra Nyland -lehti on saunan avauspäivänä 18.12.1903 kirjoittanut, kuinka toisen kaupunginosan 11. korttelin tontille numero 66 rakennettiin yleinen kylpylaitos. Ja sehän on juuri tuo tontti! Mutta mistä sitten tulee rakennusvuosi 1919? Se tulee Raaseporin kiinteistörekisteristä, jossa on kymmenittäin rakennuksia, jotka ovat kaikki merkitty valmistuneeksi 30.11.1919.
Entä onko rakennus todella Theodor Höijerin piirtämä? Tämänkin näkisi rakennuspiirustuksista, joita minulla ei ole. AB Ekenäs Badinrättning -yhtiön yksi suurimpia osakkeenomistajia oli konsuli Frans Höijer. Tottahan toki hän tilasi saunansa piirustukset aikansa tunnetuimmalta arkkitehdiltä, omalta veljeltään. Miksi muuten kaupparekisteristä en löytänyt merkintää tästä yhtiöstä?
Yleensä sana badinrättning tarkoittaa herrasväen kylpylaitosta. Suomihan oli luokkayhteiskunta eikä herrasväki työväen löyly- ja vihtasaunoissa käynyt. Heille badinrättning tarkoitti ammetta, suihkua ja höyrykaappia. Mihin luokkaan tämä laitos kuului? Molempiin, mikäli uskomme tätä Västra Nyland -lehteä. Lehden mukaan alakerrassa toimi ”s.k. finsk badstuga eller imbad” ja yläkerrassa sitten ”badkar, ångskåp, dusch och toalett”. Tämä ei muuten ollut yleinen wc, vaan wc oli tarkoitettu vain herrasväen kylpylaitoksen asiakkaille.
Palataan vielä tuohon Yleisradion artikkeliin saunan historiasta. Artikkelin mukaan saunan rakennusaikaan ei Tammisaaressa ollut muuta yleistä saunaa. Onkohan tässä nyt unohtunut Lönnbeckin sauna Saunakadulla, joka käsittääkseni toimi aina tämän uuden saunan rakentamiseen saakka? Lönnbeckin sauna tarjosi imbad-kylpyä torstaisin säätyläisnaisille, perjantaisin säätyläismiehille ja lauantaisin työväelle. Säätyläisten vuorot kestivät kolme tuntia, mutta työläisille saunavuoron pituus oli kaksi tuntia: naiset kello 18-20 ja miehet kello 20-22. Muina aikoina tarjolla oli ammekylpyjä säätyläisille.