Laiva saapuu Tallinnaan. Ai mikä laiva? No Linda Line tietenkin. Kävelen majapaikkaani, tällä kertaa vanhan kaupungin reunalle. Tuleepa kerran täälläkin majoituttua. Majapaikka on rauhallisella kadulla. Huoneiden vanha sisustus on säilytetty. On puuhella ja neuvostotapetit.
Saunaan on mentävä. Tähän aikaan keskiviikkona ei enää ehdi Tuulemaan saunaan. Rauan sauna on remontissa. Brandmannin sauna on keskiviikkoisin kiinni. Ei ole kuin yksi vaihtoehto: Kalma. Matkaan!
Tiskin takana on töissä tuttu mies. Kyselee, miksi en ole käynyt. Kertoo myös, että suomalaisia on käynyt tosi vähän lukuunottamatta tätä päivää. Suomalaisia on sauna puolillaan. Siellä he istuvat alalauteella ja juovat kaljaa suoraan tölkistä. Tiedoksi kaikille suomalaisille, ettei saunan lauteilla juoda kaljaa! Venäläiset katsovat suomalaisia kummeksuen. Itse vastaan suomalaisten kysymyksiin venäjäksi, sillä en halua paljastaa todellista kansallisuuttani. Virolaisille se kyllä selviää, ja he nauravatkin keskustelulleni.
Kalman sauna on tuttuun tapaan sikamaisen kuuma ja kostea. Aina joku kieltää liiallisen löylynlyönnin. Ei täällä viihdy pitkään. Vietän aikaani altaassa ja baarin puolella.
Saunan jälkeen menen syömään. Matkan varrella on mukava azerilainen ravintola nimeltä Leila Baar. Siellä syön saslikin ja juon Borjomin. Matkaani jatkan kävellen yöpaikkaan.