Kilingi-Nõmme ei ole enää itsenäinen kaupunki. Se on nykyisin osa Saarden kuntaa. Kunnassa toimii kaksi yleistä saunaa. Tänään menemme niistä toiseen, Kilingi-Nõmmen keskustassa olevaan saunaan. Sen nimi on vain yksinkertaisesti Kilingi-Nõmme linnasaun.
Matkamme alkaa Pärnusta. Matkaamme bussilla 40 minuuttia. Jäämme pois Kilingi-Nõmmen linja-autoasemalla. Viereisen postitoimiston seinässä on kaupungin opaskartta. Siihen on merkitty sauna. Hienoa, eihän saunaa tarvitse hävetä. Kunnan keskeisimmässä risteyksessä on tienviitta, joka viittoo myös saunan. Menemme kuitenkin kaupan kautta.
Matka saunaan vie Järve-katua pitkin. Kadun alkupää on vain polku, ja autotieksi se laajenee hetken päästä. Katu vie meidät sillalle, jonka alla kulkee Humalaistenjoki. Heti sillan jälkeen joki laajenee Saunajärveksi. Sauna on tämän järven rannalla. Saunasta ei kuitenkaan ole pääsyä uimaan eikä laituria ole rakennettu.
Sauna on kaunis vaalea rakennus. Se sijaitsee isolla tontilla, josta ruoho on ajettu lyhyeksi. Haalaripukuinen mies suristaa ruohotrimmerillään puuliiterin nurkkia. Liiterin ja saunarakennuksen välissä on suuret pinot haapahalkoja. Penkillä saunan edessä istuu nainen tupakoimassa ja puhumassa matkapuhelimeensa.
Astumme sisään ja nainen tulee luukun taakse myymään lippuja. Liput ovat kaksi euroa kappaleelta. Onhan tämä halpa sauna! Ostan vielä vihdan. Se on muoviin pakattu viimekesäinen. Hinta on onneksi vain 1,20 euroa. Olisin ostanut tuoreen vihdan, mutta ei Pärnun torilla ollut.
Miesten puoli on oikealla. Astumme pieneen lepohuoneeseen. Seuraava huone on pukuhuone. Kaapit ovat metallisia ja ruosteessa. Pukuhuoneessa on monta miestä. Vapaita kaappeja kuitenkin on reilusti. Tällaisena kuumana kesäpäivänä on saunassa hiljaista.
Vaatteet kappiin, ovi lukkoon ja pesuhuoneeseen. Pesuhuoneessa on kaksi suihkua ja yksi vesipiste vadin täyttämiseksi. Otan metallisen vadin, täytän sen ja asetan vihdan siihen. Kastelu suihkussa ja löylyyn. Ovella vastaan tulee miehiä saunasta.
Saunassa on kolme betonista porrasta ja niiden jälkeen puilla päällystetyt tasot jaloille ja istumiselle. Lauteille mahtuu leveästi neljä, mutta ei ehkä vihtomaan. Lauteiden päässä on neliskanttinen kiuas, joka on tehty verkosta. Kiukaan mitat ovat ehkä metri kertaa metri. Hormi lähtee päältä ja se on kivillä päällystetty. Vesihana on alhaalla lauteita vastapäätä. Sauna pinta-ala on ehkä 12 neliötä.
Ikkuna on auki. Mietimme, onko täällä tapana laittaa löylyä ikkuna auki vai kiinni. Saunassa ei ole lisäksemme ketään, sillä kaikki muut saunojat tulivat ovella vastaan. Annetaan ikkunan olla auki ja ollaan ilman löylyä. Saunominen on hyvä aloittaa ilman löylyä hiljaa istuen ja mietiskellen.
Mennäänpä vilvoittelemaan. Pukuhuoneessa miehet jo pukeutuvat. Koko saunako tyjenee kun tulimme? Sauna on ollut vasta tunnin auki. Nopeasti ovat miehet saunoneet. Laitamme pyyhkeet päälle ja menemme ulos.
Seuraavalla kierroksella saunaan tulee seuraksemme nelikymppinen mies. Pukuhuoneessa hän riisuu vaatteensa ja pistää ne kaappiin. Älypuhelin jätetään pistorasian luokse latautumaan. Eipä täällä näköjään tarvitse varkaita pelätä.
Saunassa aloitan juttelun.
– Me ollaan saunaharrastajia Suomesta. Olen käynyt jo 60 yleisessä saunassa.
– Oletkos Tihemetsassa käynyt?
– No en vielä ole käynyt. Vieläkös Sindin sauna toimii?
– En ole siellä käynyt, ei se niin lähellä ole.
Löylyä laitetaan. Ikkuna on auki, mutta ei haittaa. Lisää löylyä. Hyvät ovat löylyt. Eikä lopu ilma tästä saunasta!
Juttelu jatkuu ulkona.
– Oletkos nähnyt paljon samannäköisiä saunoja?
– En ole nähnyt. Raplassa olisi voinut olla, mutta en ole käynyt.
– Tämä on stalininaikainen. Heh…
– Niin on. Eikös tämä ole vuodelta 1953?
– Taitaa olla. Missä muualla olet käynyt?
– Narva-Jõesuussa…
– Onkos se hieno sauna?
– Joo! Stalininaikaa…
– Heh!
– … mutta remonttia ei ole siellä tehty.
Saunaan tulee uusi asiakas. Eläkeiässä tai sitä lähestymässä oleva mies tulee mopollaan. Mopossa on hieno tuulilasi, aivan kuin vanhoissa Tuntureissa. Tarkempi tutkiminen osoittaa, ettei tämä ole mikään antiikkinen neuvostomopo, vaan kohtalaisen moderni laite.
Välillä käydään vihtomassa. Tässä on käynyt niin, että olen ainoa vihtamies saunassa. Kaikilla saunojilla ei ole vihtaa. Sitten taas ulos. Minut kutsutaan katsomaan lämmitystä. Ruohonleikkaaja lopettaa työnsä ja tekee pyhärauhan. Menemme saunan taakse ja avoimesta ovesta sisälle.
Sisällä on iso höyrykattila. Tässä vesi lämmitetään. Mietimme vuosilukua, mutta siitä ei saa selvää. Lopulta lämmittäjä tulkitsee vuosiluvuksi 1975. Vesisäiliö on tuttua mallia ja se on ylhäällä katonrajassa. Vesi kiertää sinne tästä kattilasta. Kattilassa on myös kouru, josta saadaan tuhkat ulos. Kiukaita lämmitetään myös täältä takahuoneesta.
Paikallinen juttukaverini alkaa kertoa läheisestä saunasta.
– Viron saunaliitto on sanonut, että Tihemetsan sauna on viiden parhaan joukossa.
– Mitkähän ne neljä muuta saunaa ovat?
– En osaa sanoa.
– No oletko sitten käynyt Tihemetsassa?
– En ole käynyt vaikka matkaa olisi tästä vain kuusi kilometriä.
– Entä oletko käynyt Pärnun saunassa?
– En ole käynyt sielläkään. Tiedän vain, että siellä on töissä lyhyt nainen. Katso, näin lyhyt.
Mies näyttää kädellään, kuinka lyhyt saunassa työskentelevä nainen on.
Pukuhuoneessa ihmettelen uuneja. Pukuhuoneessa on kaksikin peltivuorattua uunia. Toisen savuhormi on melkein vaakasuora ja toisen vieressä on uunikoukku. Toivottavasti tuota uunia ei enää lämmitetä, sillä ainakin vuori on puhki kulunut. Hämäkinseitti uunissa on vahvaa. Ja onhan täällä radiaattoritkin. Paikallinen mies kertoo, että radiaattorit ovat olleet vasta vuoden, ja sitä ennen lämmitys oli uunilla. Radiaattorin vesi tulee takahuoneessa olevasta kattilasta. Vesiputket kulkevat löylyhuoneen sisäseinillä. Ne varmaan tuovat oman haasteensa seinien paneloinnissa…
Käyn vielä käymälässä. Käymälään mennään pukuhuoneesta, mutta se on pienen lepohuoneen puolella. Seinät on sisältä paneloitu, mutta lepohuoneen puolelta muurattu. Onkohan tämä käymäläkoppi tehty jälkikäteen? Lepohuonehan on ollut entinen eteinen ja siitä on mennyt ovi ulos. Käymälässä on lavuaari, jossa on vain kylmävesihana. Rautapitoinen vesi on värjännyt pönttöön ruskean vanan. Vessan ovessa ei muuten taida olla minkäänlaista lukkoa tai hakaa.
Eteisen puolella luen vielä ohjeita. Saunassa ei ole parranajo kielletty. Sen sijaan sauna-aika on rajoitettu yhteen tuntiin. Ja kohta ollaan kaksi tuntia oltu. Kysyn asiaa lipunmyyjältä, mutta häntä ei asia haittaa. Ehkä hän arvaa saunan saavan julkisuutta. Olisin kyllä ollut valmis ostamaan toisen lipun.