Viro

Pärnu linnasaun

Pärnu on Viron neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa toimii nykyisin yksi ainoa sauna, Pärnu linnasaun. Se on valmistunut vuonna 1995. Nyt se on tulossa tiensä päähän, sillä kaupunki haluaa myydä tämän kalliin saunan. Tilalle pitäisi rakentaa uusi ja halvempi. Kuulostaa viisaalta suunnitelmalta. Edellisen kerran kun kaupunki lopetti yleisen saunan, oli rakennus kymmenen vuotta tyhjillään, kunnes siitä tehtiin terveyskeskus.

Pärnun saunassa oli kaksi osastoa ja se on auki miehille ja naisille torstaista sunnuntaihin. Onneksi katson sitten illalla saunan kotisivuja. Jaha… torstaista lähtien Pärnun linnasaunassa onkin vain yksi osasto ja se on vuoropäivinä auki miehille ja naisille. Miesten päivä on perjantai ja sunnuntai. Eikä edes aukea enää kymmeneltä vaan myöhemmin. Hyvä etten mennyt oven taakse kolkuttamaan.

Marssin saunaan vähän yli yhdentoista. Sauna on iso rakennus. Aula on iso ja avara. Vaatenaulakko on, mutta ei siellä ole vaatteita eikä henkilökuntaa. Kuka nyt hellepäivänä saunaan tulisi ainakaan takki päällä. Kahvila on erillisessä lasiseinäisessä huoneessa. Käyn siellä maksamassa kuuden euron pääsymaksun. Lipunmyyjä viittoo oikeaan suuntaan.

Kävelen kohti saunaosastoa. Oven edessä sohvalla pitää taukoaan lyhytkasvuinen nainen. Hän ojentaa kätensä ja annan hänelle kassakuittini. Tästä neuvostoaikaisesta tavasta ei ole päästy eroon: hetkeä aikaisemmin saamani kuitti pitää heti antaa pois.

Astun saunaosastolle. Ihmisiä on paljon. Monet kaapit ovat kiinni. Katselen vapaaita kaappeja; sellaisia, joiden ovessa roikkuisi avain. Ei ole. Menen viimeiselle kaappiriville. Vasta täällä on useita ovia auki, mutta avainta ei ole missään. Perässäni tulee asiakas, joka menee rohkeasti ottamaan kaapin, jonka ovi on auki, mutta jonka ovessa ei avainta ole. Ehkä täällä yleisavain on jossain saatavilla, joten otan myös itselleni kaapin vaikka ovessa ei avainta olekaan.

Pesuhuoneeseen ei pääse suoraan pukuhuoneesta. Matkalla on saunaeteinen. Vedän pukuhuoneen oven perässäni kiinni, ja nyt olen pimeässä yhden neliömetrin kopissa. Löydän edestäni ovenkahvan, josta painamalla pääsen lopultakin pesuhuoneeseen ja valoon.

Pesuhuone on valoisa ja kaunis. Se on kompakti. Suihkuja on kolme. Penkkejä on parikymmentä. Seinät ovat valkoiseksi maalattua betonia, mutta alimmat pari metriä on laatoitettu valkoisin laatoin. Katonrajassa on ikkunat, joista tulee luonnonvaloa. Miehiä on peseytymässä kymmenkunta, joten pesuhuone ei vaikuta lainkaan tyhjältä. Täällä on sitä yleisen saunan tunnelmaa.

Otan pinosta muovisen vadin, jossa lukee viht. Laitan vihtani veteen ja vadin vapaalle penkille. Suihkun kautta löylyyn.

Löylyhuone ei olekaan betoninen, vaan paneloitu. Oven edessä on iso sähkökiuas. Nurkassa on kulmalaude, jolla kuusi miestä mahtuu istumaan. Tasoja lauteilla on kolme. Lisäksi lattialla on vaihtopenkki, jossa kolme miestä istuu. Löydän itselleni paikan ylhäältä.

Kiukaan vieressä on penkki, vesiastia ja vesihana. Yksi mies käy välillä laittamassa löylyä, ja heti palaa omalle paikalleen. Vesiastiaa ei oteta lauteille. Ilmapiiri on oudon hiljainen; kukaan ei sano mitään. Alkulöylyjen jälkeen käyn pukuhuoneessa juomassa Värskan vettä.

Sitten taas löylyyn. Otan vihtani mukaan. Lauteilla on hiljaista, mutta sitten alkaa tulla miehiä. Ja he puhuvat venättä! Kaupungissa asuu viisituhatta venäjää puhuvaa miestä, ja nyt on heidän vuoronsa kylpeä. He puhuvat keskenään enkä heti lähde mukaan juttuun. Lopulta saan vähän juteltua. Ennen täällä kävi sunnuntaisin kymmenen miestä, mutta nyt kun sauna on lauantain suljettu miehiltä, on täällä jo aamupäivällä käynyt 30 miestä. Siksi tällainen ruuhka.

Kun löylyhuoneesta astuu ulos, on suoraan edessä ovi. Nyt vasta pysähdyn lukemaan siihen kirjoitetun tekstin. Täällä on allas! Avaan oven ja kurkkaan. Valkoseinäinen huone, jossa on valkoisilla laatoilla pinnoitettu kohtalaisen iso viileän veden allas. Tänne täytyy mennä. Laitan oven kiinni ja palaan pesuhuoneeseen. ”Kyllä sinne saa mennä”, sanoo mies lähellä. ”Suihkun kautta”, joudun vastaamaan.

Käyn suihkussa ja menen altaaseen. Nyt siellä on jo yksi mies. Juttelemme jotain niitä näitä saunoista. Allashuoneessa on myös toinen ovi. Se saattaisi kyllä mennä toiselle saunaosastolle, mutta se on nyt remontissa. Ovi on teljetty toiselta puolelta, joten se ei aukea.

Pukuhuoneessa luen saunan sääntöjä. Täällä ei saa leikata kynsiä eikä värjätä hiuksia. Partaa ei saa ajaa. Katajavihtaa ei saa käyttää. Näin sanovat vironkieliset säännöt. Seinällä on säännöt myös venäjäksi. Yksi kohta kuuluu näin: ”älä tuo saunatiloihin lasipulloja tai partaveitsiä”. Saako täällä siis ajaa partaa höylällä? Varmuuden vuoksi jätän parran ajamatta. Venäjänkielinen teksti ei kiellä pelkkää katajavihtaa vaan yleisesti kaiken katajan. Saakohan täällä edes katajainen kansa saunoa? Sääntöjen kirjoittajalla ei ole ollut oikoluku päällä, sillä venäjäksi kataja on kirjoitettu väärin.

Välissä käyn kuivassa saunassa. Ei siis riitä, että täällä on löylysauna, vaan lisäksi on kuiva sauna. Se on vähän pienempi sauna. Sähkökiuas hohkaa kuumana. Lämpömittari näyttää 90 astetta, mutta sauna on niin kuuma ja kuiva, että käyn istumaan alalauteelle. Minuutin tätä kestää. No, tulipahan koettua. Ja tässä ovessa tosiaan luki kuiva sauna eikä soome saun.

Menen vielä löylyyn. Istun siellä yksin. Saunaan tulee mies, joka venäjäksi kysyy, saako laittaa löylyä. Tästä alkaa mukava juttelu. Harmi, että se jää lyhyeksi. Sauna-aika on rajoitettu 90 minuuttiin, ja aikani alkaa tulla täyteen. Täytyy lähteä pesulle.

Värska on loppunut ja annan pullon lyhyelle naiselle, joka yhtä mittaa luuttuaa lattiaa. ”Etkö vie pulloa kotiin”, hän kysyy. Ei minun kotini täällä ole ja mieluummin jätän pullon saunottajalle tippinä. Korkkaan Borjomin.

Puen vaatteet ja lähden ulos. Matkalla käyn vielä jututtamassa lipunmyyjää. Hän kertoo, että miesten sauna on suljettu remontin vuoksi ja nyt ollaan naisten puolella vuoropäivinä. Allas on ennen ollut yhteinen sekä miehille että naisille, mutta ei sinne yhtä aikaa ole eri sukupuolia päästetty.

Kysyn vielä saunan tulevaisuudesta. Miten remontin jälkeen, onko sitten taas kaksi osastoa käytössä? Tätä ei lipunmyyjä osaa sanoa, sillä remontti aloitetaan vasta heinäkuussa. Miksi ihmeessä osasto on suljettu jo kesäkuussa, jos kerran remontti alkaa heinäkuussa…

Toivotan Pärnun linnasaunalle pitkää ikää!

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.