Viro

Pärnun viimeinen yleinen WC ja lakkautettuja yleisiä saunoja

Pärnun kaupungissa on enää yksi oikea yleinen käymälä. WC on rakennettu vuonna 1925 ja toimii edelleen. Se on oma rakennuksensa puistossa eikä ole osa mitään kauppakeskusta tai uimarantaa. WC:ssä on töissä henkilö, jonka tehtäviin kuuluu kerätä pääsymaksut ja pitää huolta laitoksen siivouksesta. Mutta aloitetaan alusta.

Saavuimme Pärnuun junalla. Pärnun rautatietä on vaadittu lakkautettavaksi. Rata on huonossa kunnossa. Korjauttaminen ei kannata, sillä kohtahan Tallinnan ja Pärnun välille rakennetaan uusi rautatie, Rail Baltica. Reitti hotelliin vie kuitenkin linja-autoaseman kautta. Linja-autoasema on valmistunut keväällä. Ennenhän täällä ei asemarakennusta ollutkaan. Tontilta on purettu kaikki vanhat rakennukset, myös vanha yleinen WC. Pärnun toiseksi viimeinen yleinen WC on menetetty viime vuonna. Ei hätää, vierailin siellä vuonna 2016 ja raportti on luettavissa matkakertomuksistani Latvian julkisiin vessoihin.

Olev Siinmaa (1881-1948) oli Pärnun kaupunginarkkitehti. Hän suunnitteli Pärnuun kauniita kylpylöitä ja asuinrakennuksia. Ja myös kaupungin yleisen käymälän. Käymälä valmistui vuonna 1925 ja selvisi sodan pommituksista. Viereiset rakennukset tuhoutuivat, ja niiden paikalla on nyt jälleenrakennusajan taloja. Kaupunki korjasi käymälän vuonna 2005.

Rakennus on symmetrinen. Toisesta päästä on ollut käynti naisten osastolle ja toisesta päästä miesten osastolle. Nyt on käytössä vain yksi ovi. Tästä aukeaa käytävä läpi koko rakennuksen. Ensimmäisenä silmiin osuu seinälle laitetut valokuvat, jotka kertovat käymälän historiasta ja arkkitehti Siinmaan elämäkerran. Sitten onkin luukku, josta myydään lippuja. Pääsymaksu on 40 senttiä, mutta kuittia en saa.

Miesten puoli on ensimmäisenä. Siellä on kaksi pisuaaria ja kaksi eriötä. Myös lavuaari käsien pesuun. Remontin yhteydessä rakennukseen on remontoitu suihku. Se on pieni koppi käytävän perällä, siivouskomeron vieressä.

Kyselen vähän lisää lipunmyyjältä.
– Tänne on remontissa tehty suihkukin?
– Kyllä, siellä perällä on suihku.
– Kuinka monta ihmistä siellä käy päivässä?
– Se vaihtelee… ehkä viisi.
– Miksi kukaan käy suihkussa kun kaupungissa olisi yleinen saunakin?
– Sauna on kallis, eläkeläiseltä kaksi euroa. Suihku maksaa vain 1,30.
– Kiitos. Taidan nyt lähteä sinne kaupungin saunaan.

Nainen vaikuttaa pettyneeltä, kun en arvosta hänen tarjoamaansa suihkua. Ei edes toivota minulle hyviä löylyjä! Keskustelu käytiin viroksi, mutta luukusta näkyvistä lehdistä päätellen se olisi sujunut paremmin venäjäksi.

Linja-autoaseman käymälän purkamisen jälkeen on tämä Siinmaan käymälä tosiaan kaupunkialueen ainoa. Mutta kyllähän yksi tällaiseen kaupunkiin riittää. Linja-autoasemalla on tarjolla automaattikäymälä itsepalvelun ystäville. Rautatieasemalla ei ole mitään palveluita, ei lipunmyyntiä eikä odotuskatosta, joten siellä ei ole tarjolla käymälää. Ei kuitenkaan huolta. Pärnu on rantakaupunki. Rannalla on maksullinen WC ja suihku. Ne ovat auki vain kesäisin. Lisäksi vallihaudan lähelle on rakennettu automaattivessa.

Laitetaan loppuun vähäsen kuvia Pärnun entisistä yleisistä saunoista. Kaupungin keskustassa toimii enää vain yksi sauna. Kaupungista pitäisi kuitenkin löytyä neljä entistä yleistä saunaa. Tässä kuvat kolmesta.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.